| cs | de | en | es | et | fi | fr | hu | ka | lt | pl | ru | se |
|
|
Luento
by Teemu Leinonen, Jukka Purma
—
last modified 2009-05-15 13:40
Luento on klassinen opetusmenetelmä jossa opettaja esitelmöi luokkahuoneessa tai luentosalissa jostakin teemasta. Onnistunut luento vaatii joko hyvää etukäteissuunnittelua tai vankkaa asiantuntemusta aiheesta. Luennoitsijan on kyettävä jäsentämään aiheensa järkevästi eteneväksi tarinaksi ja rytmitettävä aiheen pääkohdat. Luento ei ole sama kuin esitelmä: luento on vapaamuotoisempi ja usein rytmiltään rauhallisempi. Luentoon mahtuu aiheeseen liittyviä anekdootteja aihetta elävöittämään, ja usein nämä tarinat muistetaan helpommin kuin abstraktit pääaiheet. Tätä kannattaa käyttää hyödyksi ja yrittää liittää anekdootit pääaiheeseen. Tyypillisesti luennoitsija esittää kysymyksiä aihekokonaisuuksien alussa tai lopussa, luodatakseen kuulijoiden ennakkotietoja, jotta luennoitsija tietäisi kuinka aihetta kannattaa käsitellä tai auttaakseen kuulijoita yhdistämään luennon jo heidän olemassaolevaan tietoon (konstruktivisesti: virkistääkseen olemassaolevia tietorakenteita). Aktivoivassa luennossa näitä keinoja esitellään lisää. Verkko-opetuksessa luennot toteutetaan usein video- tai audiokonferenssina. Joskus verkko-opetuksessa käytetään tallennettuja video- tai audioluentoja. Tässä tapauksessa luennon valmistelu muistuttaa enemmän esitelmän valmistelua, koska luento ei voi seurata ja mukautua yleisön rytmiin. Usein luennoitsija käyttää esityksessään liitutaulua, piirtoheitintä, dioja tai muuta esitystekniikkaa havainnollistaakseen tai korostaakseen joitakin asioita luennossaan. Opetuskontekstissa kuulijoiden oletetaan tekevän muistiinpanoja luennon aikana. Perinteinen, lähes keskiaikainen tapa on kopioida suoraan vihkoon mitä luennoitsija kirjoittaa taululle tai piirtoheittimelle. Tämä on työläs menetelmä sekä opettajalle ja oppilaalle ja jos oppilaiden joukossa on heikosti motivoituneita, muistiinpanot jäävät helposti tekemättä. Yleensä tasapaino löytyy jostakin siitä väliltä: taululle tai piirtoheittimelle kirjoitetaan vain ehdottoman tärkeät asiat -- jolloin kaikki tajuavat ottaa ne talteen -- ja muuten puhutaan vapaasti, jolloin ainakin motivoituneet kirjoittavat omia vapaamuotoisia muistiinpanojaan. Usein luennoitsija jakaa myös aiheeseen liittyvää materiaalia kuulijoille, esim. tekstinäytteitä kirjallisuusluennoilla. |
