• Content
• Methods
• Tools
• Community

Tutkiva oppiminen

Tutkiva oppiminen pohjautuu konstruktiiviseen pedagogiseen viitekehykseen, yhteisölliseen oppimiseen, ankkuroituun opetukseen, projektioppimiseen, ongelmalähtöiseen opetukseen ja aktivoivaan opetukseen. Tutkivan oppimisen menetelmän on kehittänyt Kai Hakkaraisen tutkimusryhmä Helsingin Yliopistossa.

Tutkivassa oppimisessa oppiminen tapahtuu iteratiivisesti, seuraavaa sykliä toistaen:

• Kontekstin luomisessa määrätään käsiteltävä aihealue. Koulussa tämä määräytyy opetussuunnitelman mukaisesti, muissa tilanteissa oppijoiden tarpeiden mukaisesti. Oppijat jaetaan samalla noin 4–6 hengen pienryhmiin.

• Tutkimusongelmien asettaminen tapahtuu pienryhmissä. Jokainen ryhmä valitsee oman itseään kiinnostavan tutkimusongelmansa opettajan avustuksella annetusta aihepiiristä. Opettajan tehtävä on varmistaa, että tutkimusongelma on hedelmällinen ja mielekäs. Omien ongelmien valinta ankkuroi asian paremmin oppijoiden omaan käsitemaailmaan ja motivoi sitoutumaan oppimisprosessiin.
  

• Työskentelyteorioiden esittäminen tapahtuu ennen kuin itse asiaa opetetaan tai selvitetään. Tarkoitus on tuoda esiin oppijoiden nykyiset, naiivit käsitykset, jotta niiden riittämättömyys voidaan osoittaa, näin edesauttaen käsitteellistä muutosta, eli vanhojen käsitysten korvaamista uusilla, toimivammilla rakenteilla.
  

• Kritisointi tapahtuu ryhmien välillä siten, että kaikki tutustuvat toisten ryhmien esittämiin teorioihin rakentavasti kritisoiden ja kommentoiden. Teorioiden esittäjät puolustavat teorioitaan tai korjaavat niitä kritiikin perusteella.
  

• Tiedon hakuun ryhdytään, kun oppijoiden omat tiedot alkavat loppua. Tietoa haetaan alan asiantuntijoilta, kirjoista, netistä ja muualta. Saatujen tietojen avulla parannetaan teorioita sekä kritiikkiä, jotka siis jatkuvat samanaikaisesti tiedon haun kanssa.
  

• Tarkentuvat ongelmat ovat aliongelmia, jotka on selvitettävä, jotta itse tutkimusongelma saadaan selvitettyä. Tällaisia aliongelmia tulee aina esiin, kunhan alkuperäinen tutkimusongelma vain on tarpeeksi hedelmällinen. Kukin tarkentuva ongelma aloittaa uuden syklin, jossa ensin esitetään työskentelyteorioita, sitten mukaan tulee kritisointi ja lopulta tiedon haku, sekä yhä syvenevien tarkentuvien ongelmien paljastuminen.

Tutkiva oppiminen panostaa nimenomaan yhteisölliseen tiedonrakenteluun. Tietämyksen ei edes katsota ensisijaisesti sijaitsevan yksilön päässä, vaan hajautettuna ryhmään ja laajemmin yhteisöön ja yhteiskuntaan. Jokaisessa työvaiheessa on mukana oma pienryhmä, rinnakkaiset ryhmät sekä mahdollisesti ulkopuoliset asiantuntijat.

Lisätietoa: Hakkarainen, K., Lonka, K. ja Lipponen, L. (1999). Tutkiva Oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. WSOY, Porvoo, Finland.

Tags:
tutkiva oppiminen, menetelmä, yhteisöllinen

Language:
Finnish

License:

This work is licensed under a Creative Commons Attribution-ShareAlike 2.5 License.